Minna Kaljonen: Katse lautaselle

RSS
16.2.2016 Minna Kaljonen
Minna Kaljonen, kuva
Olen Minna Kaljonen ja toimin erikoistutkijana SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksessa. Juuri nyt on mielenkiintoista osallistua yhteiskuntatieteilijänä ruoan tuotannon ja kulutuksen tutkimukseen. Ne ovat ympäristöpolitiikan keskiössä. Puh. 0295 251 252, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vain harvat asiat ovat ihmiselle aivan välttämättömiä. Ruoka on yksi niistä. Ruokavalion muuttaminen on tunnistettu välttämättömäksi myös ilmastomuutoksen hillinnässä. Meidän tulisi syödä enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa. Uudet ilmastopoliittiset linjaukset peräänkuuluttavat kovia määrällisiä tavoitteita.

S-ryhmä kertoi alkuvuonna, että kasvisten myynti oli noussut merkittävästi S-ryhmän ruokakaupoissa. Tämä on hieno uutinen. Ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää, että meidän kaikkien on lisättävä kasvisten määrää lautasella, opeteltava syömään ja käyttämään kasviksia monipuolisemmin.

Tämä ei välttämättä tarkoita tiukkaa kasvisruokavaliota. Tärkeätä on myös etsiä, kokeilla ja tutkia keinoja, joilla kasvisten käyttöä voidaan arkipäiväistää ja lisätä laajemmin.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) henkilöstöruokala otti käyttöön ilmastovalintamerkin helmikuussa 2015. Merkin käyttöönotto on osa SYKEn tekemää . Ilmastovalinta-konsepti on kehitetty Luonnonvarakeskuksen ja ravintoloiden yhteistyönä. Merkin saa lounasannos, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat neljänneksen pienemmät kuin vastaavan tavanomaisen ruoka-annoksen. Fazer Food Services, joka vastaa SYKEn henkilöstöruokalan toiminnasta, oli mukana ilmastovalinnan kehitystyössä.

Seurantatuloksemme merkin käyttöönotosta korostavat aistinvaraisen arvioinnin merkitystä kasvisten käytön edistämisessä. Asiakaskyselystä ja ryhmähaastatteluista saatujen tulosten mukaan ilmastomerkintä ohjasi vain harvoin suoraan lounasvalintaa. Asiakkaiden merkkiin kiinnittämä huomio oli jopa heikentynyt vuoden aikana.

Pelkkä informointi ei riitä. Ilmastoystävällisten vaihtoehtojen valinnasta on tehtävä helppoa esimerkiksi siirtämällä kasvisruoat ensimmäiseksi vaihtoehdoksi ravintolan linjastolla. Tämä houkuttelee kiinnittämään kasvisruokatarjontaan enemmän huomiota ja kenties jopa valitsemaan sen. Kaiken perusta on kuitenkin kasvisruokien herkullisuus. SYKEn henkilöstöravintola sai asiakkailtaan kiitosta monipuolisesta kasvis- ja kalaruokatarjonnasta. Keittiön henkilökunnan mukaan ilmastovalintamerkin välivaiheeseen kehitetyt tiukat raaka-ainepohjaiset kriteerit kuitenkin rajoittavat monipuolisten kasvisruokien kehittämistä.

SYKEn henkilöstössä on kasvispainotteisen ruokavalion noudattajia enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Tulokset aistinvaraisen arvioinnin merkityksestä pätevät kuitenkin yli kohderyhmän. Ilmastovalintamerkin kriteerejä on myös kehitettävä monipuolisemmiksi ja helposti ymmärrettäväksi. Näin ne voivat kannustaa ravintoloita kasvisruokien kehittämiseen, luovuuteen ja uuden oppimiseen. Helposti ymmärrettävät kriteerit ja uudenlaiset ruokalajit auttavat ravintolan asiakkaita hyödyntämään merkin välittämää tietoa ilmastoystävällisestä ruoanlaitosta myös kotona.

Kasvisten merkittävä lisääminen vaatii uusien ruoanlaittotapojen opettelua, uusia reseptejä ja kasvisraaka-aineiden monipuolista käyttöä. Luovuus, kokeilu, leikki, maku ja haju ovat tässä yhtä tärkeitä opettajia kuin tieto eri raaka-aineiden ilmastovaikutuksista.

Lisätietoja: Kestävän ruokavalion edistäminen lounasruokailussa. Ilmastovalintamerkintä testissä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5/2016.

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Kommentit (5 kommenttia)
mnomnom
16.2.2016
klo 13.07
Lounas on usein arkisen työpäiväni kohokohta. Aterian valitseminen tarjolla olevista vaihtoehdoista ei tapahdu tiedon vaan fiilisten perusteella. Ulkonäkö, tuoksu, suutuntuma - ne painavat tosiaan enemmän kuin ilmastomerkintä. Ilmastomerkintä voisi muuten
olla näkyvissä myös täällä: http://www.amica.fi/kuhankeittaja
Ilkka Savolainen
17.2.2016
klo 7.54
Ruoan tuotannon ja kulutuksen päästöt voidaan puolittaa Ilmastomerkissä voitaisiin ilmoittaa, jos raaka-aineen tai ruoan tuotannossa ei ole hyödynnetty suopeltoja. Suopellot nimittäin lähes tuplaavat Suomen maatalouden kasvihuonekaasujen päästöt (Tilastokeskus
2015), vaikka suopeltojen osuus Suomen peltoalasta on vain noin 15 %. Lisäksi suopeltoja raivataan käyttöön Suomessa koko ajan lisää. Muissa maissa suopeltoja on vähän. Seurauksena on, että Suomessa tuotetut maataloustuotteet ovat varsin runsaspäästöisiä per
tuoteyksikkö, esim. litra maitoa. Julkisuus voisi olla apuna suopeltojen päästöjen vähentämisessä. Jos kuluttajat ymmärtävät asian ja antavat sen vaikuttaa valintoihinsa, myös kauppa ja tuottajat reagoivat. Luonnollisesti suomalaiset maanviljelijät haluavat
toimia pitkän päälle ympäristöystävällisesti. Maatalouteen liittyvät päästöt Suomessa ovat yhteensä 14,7 MtCO2e vuonna 2013 (Tilastokeskuksen raportti, sivu 34, http://tilastokeskus.fi/tup/khkinv/suominir_2015.pdf ). Varsinaiset maataloussektorin päästöt ovat
6,5 MtCO2e, maatalouden energiankäytön 1,2 Mt ja maankäytön muutosten 7 Mt (kuvio 3.2.1 sivu 35). Suopeltojen osuus maankäytön muutoksen päästöstä on 6,4 Mt.
Minna Kaljonen
23.2.2016
klo 14.53
Kiitos mnomnom ehdotuksestasi! tama on välitetty Kuhankeittäjälle. Tällä hetkellä eikävä kyllä tietyt tekniset estävät sen toteutuksen. Mutta toivotaan, että tulevaisuudessa asia muuttuu.
Minna Kaljonen
23.2.2016
klo 14.57
Kiitos kommentistasi Ilkka Savolainen. Tämä on tärkeä asia. Näkisin kuitenkin, että maatalouspolitiikalla vaikutetaan nimenomaan suopelloilla viljelyyn. Kuluttaja tai kansalainen voi luoda painetta siihen suuntaan. Merkintään tätä tietoa voi olla yksin
vaikea nostaa.
Myky
5.3.2021
klo 7.14
Oikeasti lihansyöntiä pidetään merkittävänä ilmaston tuhoajana? Voi tsiisös että on ihmisillä tyhjänpäiväistä ajanhukkaa tällaista asiaa vatuloida. Muahahahha.