Sähköjärjestelmässä kulutuksen ja tuotannon tulee olla jatkuvasti tasapainossa. Tasapainon ylläpitämiselle haasteita aiheuttaa tuulivoimatuotannon kasvu. Tuulivoimatuotannon vaihtelun tasaamiseksi tarvitaan sähköjärjestelmään – sekä tuotanto- että kulutuspuolelle – joustavia elementtejä.
Yksi tulevaisuuden joustoratkaisu on sähkön varastointi. Sähkövarastojen heikko taloudellinen kannattavuus on estänyt niiden yleistymisen. Tuulivoimatuotannon kasvu kuitenkin muuttaa tilanteen, sillä sähkömarkkinoilla hintaerot vuorokauden tuntien välillä tulevat kasvamaan.
Sähkövarastojen taloudellinen kannattavuus määräytyy varastoon ladatun sähkön ja varastosta puretun sähkön hinnan erotuksena. Varastoa kannattaa täyttää, kun tuulee (markkinasähkö on halpaa) ja purkaa, kun on tyyntä (markkinasähkö on kallista). Varastot helpottavat kulutuksen ja tuotannon tasapainottamista, ja siten laskevat osaltaan sähköjärjestelmän tasapainottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Suomessa yksi este sähkövarastointiratkaisujen yleistymiselle on niiden verokohtelu. Sähkövero (sähköveroluokan I mukainen arvonlisäveroton sähkövero 22,53 €/MWh) syö sähkön varastoinnin taloudellista kannattavuutta. Väliaikaista sähkön kulutusta, eli sähkön välivarastointia, verotetaan. Kun sähkö puretaan varastosta loppukäyttöön, myös loppukuluttaja maksaa sen kulutuksesta sähköveron. Puhutaan kahdenkertaisesta verotuksesta eli siitä, että saman sähkön kulutus verotetaan kahteen kertaan.
Vain sähkökemiallisten varastojen verokohtelua on muutettu
Sähkökemiallisten varastojen osalta verollisesta varastoinnista luovuttiin vuoden 2019 verouudistuksen tultua voimaan. Verohallinto on voinut huhtikuun alusta myöntää sähkökemiallisille varastoille luvan vapautua sähköverotuksesta. Lupamenettely ei kuitenkaan koske muita varastointiteknologioita, kuten pumppuvoimaloita, vauhtipyöriä tai paineilmavarastoja.
Verotuskäytäntöjä suunniteltaessa tulisi huomioida, että sähkön varastointiteknologiat ovat eri kehitysvaiheissa. Kypsiä, taloudellisesti kannattavia, varastointiratkaisuja on olemassa. Yksi niistä on pumppuvoimalaksi kutsuttu voimalaitos, jossa vettä lasketaan ja nostetaan kahden vesialtaan välillä. Vesi lasketaan yläaltaasta sähkögeneraattoreita pyörittävien turbiinien läpi ala-altaaseen, ja se nostetaan takaisin ylös pumpuilla. Asennettua pumppuvoimalatehoa on globaalisti 181 gigawattia, kun taas akkuvarastotehoa on 4 gigawattia.
Verotuksen poisto johtaa korkeampiin tasapainotushyötyihin
Sähköverotuksen vaikutuksia sähkövaraston toimintaan havainnollistaa hyvin esimerkki, joka pohjautuu malliin, joka esitellään Energy Economics -lehden artikkelissa.
Kuviossa verrataan energiahäviön verotusta ja verotonta varastointia nykytilanteeseen
Verotulojen, voimalan voittojen ja tasapainotushyödyn muutos suhteessa nykypolitiikkaan, jossa sähköveroa kannetaan pumppuvoimalan lataamisesta.
Nykytilanteessa sähkövero maksetaan kaikesta voimalassa käytetystä sähköstä. Vaihtoehtoisesti voidaan tarkastella tilannetta, jossa sähköveroa maksetaan vain varastoinnin energiahäviöstä. Toinen vaihtoehto nykytilanteelle on täysin sähköveroton varastointi.
Verotuskäytännön muutos laskee varastoinnista saatua verokertymää. Toisaalta, sähköverotuksen poisto johtaa korkeampiin voimalan voittoihin, parantaen investoinnin sisäistä korkokantaa 2,5 prosenttiyksikköä verrattuna nykytilanteeseen. Verotuskäytäntö vaikuttaa myös pumppuvoimalan tuotantopäätöksiin sähköjärjestelmän tasapainotusmarkkinoilla: verotuksen poisto johtaa korkeampiin tasapainotushyötyihin.
Vaihtelevan sähköntuotannon merkittävä lisääminen vaatii sähkön varastointia. Teknologianeutraalius on hyvää verotuskäytäntöä.
Santtu Karhinen ja Hannu Huuki ovat SYKEn Ilmasto ja ilmansuojelu -ryhmän tutkijoita. Hannu Huuki harrastaa vapaa-ajallaan pyöräilyä ja kiipeilyä. Santtu Karhinen rentoutuu musiikin ja pihatöiden parissa.
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Valtiovarainministeriö on asettanut energiaverotuksen uudistamista selvittämään työryhmän ajalle 18.11.2019 – 1.9.2020. Vähäpäästöisen sähköjärjestelmän edistämisen näkökulmasta työryhmän tulee selvittää sähkövarastojen verotuksen yhdenmukaistamista siten, että verotuskäytännöt eivät estä sähkövarastojen yleistymistä tai vääristä valintoja varastointiteknologioiden välillä.
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.