Etusivu
>
Tutkimus & kehittäminen
>
Kaupungistuminen
>
Nuoret ja keski-ikäiset suuntaavat keskustoihin – uusi laskentatapa paljastaa kaupunkiseutujen sisäisen muuttoliikkeen eri elämänvaiheissa

Nuoret ja keski-ikäiset suuntaavat keskustoihin – uusi laskentatapa paljastaa kaupunkiseutujen sisäisen muuttoliikkeen eri elämänvaiheissa

Tiedote 25.5.2021 klo 9.51

Kaupunkiseuduilla keskustat vetävät opiskelemaan tulevia nuoria, kun väljemmät alueet houkuttelevat lapsiperheitä. Tiiviisti rakennetut alueet ovat vetovoimaisia taas keski-ikäisten ja sitä vanhempien kohdalla. Tämä muuttoliikkeen dynamiikka selviää Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) raportista, jossa on ensimmäistä kertaa tarkasteltu muuttotietoja suhteessa yhdyskuntarakenteen alueluokituksiin, jotka eivät perustu kuntarajoihin vaan esimerkiksi asukastiheyteen ja saavutettavuuteen. Raportin tulokset kuvaavat pandemiaa edeltävää aikaa.

Maan sisäisistä muutoista kaksi kolmasosaa on kuntien sisäistä muuttoa, joka jää näkymättömiin kuntien välisissä muuttotilastoissa. ”Yhdyskuntarakenteen alueluokituksiin lasketut muuttoliiketiedot kertovat nyt ensimmäistä kertaa erityyppisten alueiden muutoista. Kuntien sisälläkin on sekä muuttovoitto- että muuttotappioalueita erityisesti ikäryhmittäin tarkasteltuna”, kertoo vanhempi tutkija Anna Strandell Suomen ympäristökeskuksesta.

YKR-DEMO_Muuttoliikkeen neljä vaihetta.png

Muuttoliikeen neljä vaihetta. Kuvissa on nettomuutto/vuosi muuttajan iän mukaan yhdyskuntarakenteen alueluokittain viidellä suurella kaupunkiseudulla vuosina 2015-2018.
Lähde: Tilastokeskus ja SYKE.

Nuorina suuntaamme kaupunkeihin ja perheellisinä pientaloalueille

Ihmisten elämänvaiheet vaikuttavat muuttovilkkauteen ja muuttojen suuntaan. Kaksi ikäryhmää muuttaa erityisen paljon: nuoret aikuiset, jotka itsenäistyvät ja muuttavat kaupunkeihin opiskelemaan (18–23 v) sekä työelämään vakiintuvat ja lapsiperheet (24–40 v), jotka hakeutuvat väljemmille alueille. Nämä muuttoliikkeen pohjavirrat ovat pysyneet samanlaisina vuodesta ja kaupunkiseudusta toiseen.

Esimerkiksi Turussa nuorten aikuisten muuttoliike keskustaan ja sen läheisyyteen sekä poismuutto tältä ydinalueelta vakiintumisiässä (24–29 v) muodostavat yli neljäsosan koko Turun kaupunkiseudun muuttoliikkeestä.

Kaupunkiseutujen välillä on kuitenkin pieniä eroja. Helsingin kaupunkiseudulla tiiviit ja kerrostalovaltaiset alueet pysyvät muuttovoittoisina pidempään opintojen jälkeen, noin 30-vuotiaaksi asti.

Muuttoliikkeen pääsuunnat ovat yhteydessä elämänvaiheeseen

Muuttoalttius ja muuttojen suuntautuminen erilaisille kaupunki- tai maaseutualueille vaihtelee eri ikä- ja elämänvaiheissa. Pääpiirteissään muuttoliike noudattelee yhtenäistä kaavaa: 0–9-vuotiaat lapset sekä 24–44-vuotiaat ovat keskustapakoisia ikäryhmiä, kun taas 10–23-vuotiaat sekä yli 45-vuotiaat ovat keskustahakuisia. Tutkimuksessa löydettiin näiden ikäryhmien ikärajat sen perusteella, milloin alueiden nettomuutto kääntyy. Nämä rajat olivat kaupunkiseuduilla hyvin yhdenmukaisia.

Kaksi muutolle altteinta elämänvaihetta ovat erityisen tärkeitä kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteelle. Nuorista aikuisista lähes joka toinen muuttaa vuosittain. He vaikuttavat voimakkaasti kaupunkikeskustojen ja kampusalueiden elävyyteen. Seuraava elämänvaihe taas kiinnittää pidemmäksi ajaksi paikalleen ja määrittää siten merkittävästi yhdyskuntarakenteen kehitystä ja elämäntapojen muotoutumista.

Monilla kaupunkiseuduilla pääosa perheasuntojen tuotannosta suuntautuu edelleen kaupunkiseudun reunamien niin kutsutulle autovyöhykkeelle, jossa ei ole riittävää asukastiheyttä joukkoliikenteen järjestämiseksi. "Kaupunkien olisi tärkeää tukea asukkaiden kiinnittymistä alueille, joissa arki sujuu myös jalan, pyöräillen tai joukkoliikenteellä. Asuntopolitiikalla voidaan tukea kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista, kuten vähentää ilmastopäästöjä ja parantaa ihmisten hyvinvointia", Strandell kiteyttää.

Maaseutu vetovoimainen 30–64-vuotiaiden ikäluokissa

Pieniä ja keskisuuria kaupunkiseutuja ympäröivät maaseutualueet ovat yleisesti ottaen muuttotappioalueita, mutta niissä on ollut jo pidemmän aikaa ikäluokittain ja aluetyypeittäin tarkasteltuna myös kaupungistumisen vastavirtoja, erityisesti 30–64-vuotiaiden ikäluokissa.

Esimerkiksi Kainuussa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa 30–44-vuotiassa kaupunkialueet kärsivät muuttotappiosta mutta maaseutu on saanut pientä muuttovoittoa. 45–64-vuotiaiden muuttoliike hajaantuu kahteen eri suuntaan: muuttovoittoa kohdistuu sekä kaupunkien ydinalueille että harvaan asutulle maaseudulle.

Maaseutualueilla nämä tiettyjen ikäluokkien muuttovoitot ovat kuitenkin liian pieniä näkyäkseen muuttoliikkeen kokonaistilastoissa. ”Pandemian aikana tapahtuneet muutokset muuttoliikkeessä ovat varmasti vahvistamassa näitä muuttoliikkeen pienipiirteisiä vastavirtoja, mutta pitkällä aikavälillä muuttoliikkeen pääsuuntiin tuskin tulee täyskäännöstä, koska elämänvaiheeseen liittyvät muutot ovat niin merkittävä tekijä” toteaa ryhmäpäällikkö Ville Helminen Suomen ympäristökeskuksesta.

Uusia menetelmiä kaupunkiseutujen tarpeisiin

Yhdyskuntarakenteen hyvät käytännöt ja kokeilut (YKR-demo) -hankkeessa kehitettiin uusia tutkimusmenetelmiä sekä tilanne- ja kehityskuvia kaupunkiseutujen tarpeisiin. Tutkimustulokset ja -menetelmät auttavat kuntien suunnittelijoita ja päätöksentekijöitä vastaamaan kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin pitkäkestoisiin ja laajoihin muutoksiin.

Muuttodynamiikan lisäksi hankkeessa tarkasteltiin muun muassa kaavoituksen ilmastolaskentaa, jalankulku- joukkoliikenne- ja autokaupungin paikallisten ominaispiirteiden tunnistamista sekä maaseutualueiden kehitysvyöhykkeitä. Lisäksi tuotettiin uusi paikkatietoaineistoihin perustuva rajaus työpaikka-alueille. Työpaikka-alueet ovat taajamien maankäytön, liikenteen kannalta merkittäviä, koska ne kokoavat yhteen paitsi työmatkoja, myös asiointiliikennettä ja tavarakuljetuksia. Kestävien kulkutapojen mahdollistamiseksi työmatkoilla työpaikka-alueet eivät saisi eriytyä liian kauas asuinalueista ja joukkoliikenteen solmukohdista.

Mukana oli yhdeksän kohdealuetta, joihin tehtiin kuhunkin omat tarkastelut: Helsingin seutu, Vihti, Lappeenranta, Kuopio, Mikkeli, Kajaani, Oulu ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Turun ja Tampereen kaupunkiseudut. Hankkeen perusrahoittajina toimivat ympäristöministeriö, Väylävirasto sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Näiden lisäksi keskeinen valtakunnallinen yhteistyötaho on ollut Kuntaliitto.