Kuidun ja rakennekalkin vesiensuojeluvaikutukset

© Kuva: Maria Kämäri

Kuidun ja rakennekalkin vaikutusten seuranta osoitti maanparannusaineiden hyödyt peltoviljelyssä ja vesiensuojelussa

Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi kiintoaineen ja hiukkasmaisen fosforin kuormitusta vesiin, aiheuttamatta haittaa viljelylle.

Tutkimukset toteutettiin pääosin todellisessa viljely-ympäristössä, jossa hankekumppaneina olivat tavalliset viljelijät.

Hankkeessa seurattiin maanparannusaineiden vaikutuksia vesiin, satoon ja maaperään.

Rakennekalkitut pellot sijaitsevat Eurajoella, Turussa ja Paimiossa. Ravinnekuidulla käsitellyt pellot ovat Tuusulanjärven valuma-alueella sekä Jokioisilla.

Tutkimuksen mahdollisti hyvä viljelijäyhteistyö ja Vesiensuojelun tehostamisohjelma -rahoitus vuosina 2019–2024. Hallituksen vesiensuojelun tehostamisohjelmasta voit lukea lisää tästä linkistä.

Eurajoella seuratiin keväällä 2021 rakennekalkituilta pelloilta tulevaa valuntaa sekä valumavesien vedenlaadun vaihtelua.© Maria Kämäri / SYKE

Fosforin ja kiintoaineen huuhtouma vesistöön väheni

Hiukkasmaisen fosforin valumapainotettu pitoisuus laski pelto-ojassa noin kolmanneksen ja valumapainotettu kiintoainepitoisuus väheni noin puoleen. Tulos saatiin Eurajoella rakennekalkittujen peltojen valuma-alueen ojavettä ja ilman rakennekalkitusta olevan peltovaltaisen vertailuvaluma-alueen ojaveden laatua seuraamalla.

Kiintoaineen ja hiukkasmaisen fosforin pitoisuudet laskivat Tuusulassa kuidun levitysalueen ojavedessä noin 23 % enemmän kuin vertailuojassa. Kiintoainekuormitus väheni noin 13 % ja hiukkasmaisen fosforin kuormitus 6 % suhteessa vertailualueeseen. Kuitua levitettiin vain puolelle tutkimusvaluma-alueen pelloista. Jos kaikki valuma-alueen pellot olisivat saaneet kuitulisän niin pitoisuuksien ja kuormituksen vähenemä olisi todennäköisesti ollut suurempi.

Rakennekalkituksen ja maanparannuskuidun satovaikutukset

Rakennekalkituksella oli positiivisia satovaikutuksia sokerijuurikkaalla ja satokasveilla, jotka hyötyvät maan pH-tilan noususta.

Koeruudut, joille oli levitetty kuitua, tuottivat hieman paremman viljasadon kuin vertailuruudut, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. 

Tutkimusaineiston keräys

Hankkeessa kerättiin pelto-ojista, salaojavalunnasta ja pellon pintavalunnasta vesinäytteitä. Näytteenottopisteitä oli toimenpidealueiden lisäksi vertailuvesistöissä, joiden alueelle ei levitetty maanparannusaineita. Vesinäytteitä kerättiin vuosittain mittava määrä: yli 150 kpl. Vesinäytteistä analysoitiin laboratoriossa muun muassa kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet.

Vedenlaatua seuratiin myös jatkuvatoimisilla vedenlaatumittareilla Eurajoella sekä Tuusulassa. 

Jokioisten koekentiltä kerätyille maamonoliiteille tehtiin sadetussimulaatiot. Maamonoliittien läpi suotautuneista vesistä analysoitiin muun muassa veden sameus ja tärkeimpien ravinnejakeiden pitoisuudet.

Mittauksista arvioitiin rakennekalkituksen ja kuitukäsittelyn vaikutusta kiintoaineen, ravinteiden ja orgaanisen hiilen huuhtoumiin pelloilta vesistöön.

© Kuva: Maria Kämäri

Yhteyshenkilöt

Hankkeen koordinointi: Erikoistutkija Maria Kämäri, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 334

Rakennekalkkitutkimukset Eurajoella: Lauri Anttila, Pyhäjärvi-instituutti,  etunimi.sukunimi@pji.fi

Rakennekalkkitutkimukset Turussa: Antti Kaseva, Turun ammattikorkeakoulu  etunimi.sukunimi@turkuamk.fi

Ravinnekuitututkimukset: Jaana Uusi-Kämppä, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi

Ravinnekuitututkimukset Noormarkinojan ja Flinkinojan valuma-alueilla Tuusulassa: Paula Luodeslampi, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vantaanjoki.fi

Rakennekalkin satovaikutukset: Sami Talola, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus, etunimi.sukunimi@sjt.fi

Linkkejä

Kuidun ja rakennekalkin vesiensuojeluvaikutukset 2.0 (RAKENNE-KUITU 2.0), HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raportti sisältää tuloksia maanparannusaineiden vaikutuksista kiintoaineen, fosforin, typen ja hiilen veistöhuuhtoumaan sekä maaperä- ja satovaikutusten tulokset

Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – hyödyllisiä materiaaleja viljelyyn ja neuvontaan. Sivustolla on kootusti tietoa maanparannusaineista sekä linkit julkaisuun ”Kipsi, kuitu ja rakennekalkkki - opas viljelijöille”. Oppaasta on saatavilla verkkojulkaisu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi sivustolta löytyvät oppaaseen liittyvät videot, joissa esitellään kolmen maanparannusaineen vaikutuksia muun muassa vesiin ja maaperään.

Kipsi ja ravinnekuitu maatalouden vesiensuojelukeinoina – KK2-hankkeen loppuraportti (VHVSY.fi)  (2023) Kalkkistabiloidun kuidun vaikutuksia salaojaveden laatuun seurattiin lohkotason tutkimuksessa Espoon Röylässä vuosina 2021–2022.  Kahdella ensimmäisellä seurantajaksolla kuitu vähensi selvästi salaojaveden kiintoaineen ja kokonaisfosforin pitoisuutta. Kevään 2022 seurantajaksolla maa oli roudassa ja salaojavesien pitoisuudet olivat pieniä sekä kuitukäsitellyllä että vertailulohkolla