Pohja- ja pintavedet ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Pohjavettä voi purkautua vesistöön tai toisaalta pintavettä saattaa imeytyä pohjavesimuodostumaan. Vuorovaikutukset ovat usein monimutkaisia ja niihin vaikuttavat mm. pohjavesimuodostuman ominaisuudet ja pohjavedenotto. Pohjavedenotto alentaa usein pohjaveden pintaa vedenottamon lähiympäristössä ja vaikuttaa virtausolosuhteisiin. Seurauksena voi olla pintaveden imeytyminen pohjavesimuodostumaan ja vedenottamon alueelle. Rantaimeytymisen edellytyksenä on, että vesistöön rajautuva maaperä koostuu hyvin vettä johtavista maalajeista ja pohjavedenpinta on vesistön pinnantasoa alempana. Pintaveden kulkeutuminen vesistöstä pohjavesimuodostumaan voi heikentää pohjaveden laatua. Rantaimeytymisen epätoivottuihin vaikutuksiin voidaan varautua mm. tasapainottamalla kaivokohtaisia vedenottomääriä tilanteen mukaan sekä tarkkailemalla riittävästi myös vesistön vedenlaatua. Rantaimeytymisellä voi olla myös positiivisia vaikutuksia, mikäli imeytyvän vesistön veden laatu on hyvä, voi se lisätä merkittävästi vedenottamolta saatavan veden määrää.
Pohjavedenottamoiden rantaimeytymistä on selvitetty Suomen ympäristökeskuksessa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön rahoittamassa RANTAVA-hankkeessa. Hanke toteutetaan kokoamalla tietoa käytössä olevista vesihuollon ja pohjaveden tietojärjestelmistä sekä aiemmista aiheeseen liittyvistä selvityksistä. Näiden aineistojen pohjalta tehdään paikkatietotarkastelu ja arvioidaan rantaimeytymisen mahdollisuutta pohjavedenotossa. Arviointi perustuu pääosin pohjaveden ja pintaveden korkeustietoihin sekä pohjaveden laatutietoihin. Paikkatietotarkastelussa on ollut kaikkiaan mukana noin 2500 pohjavedenottamoa, joista jatkotarkastelu on tehty ottamoilla, jotka sijaitsevat enintään 300 metrin etäisyydellä vesistöstä. Osa ottamoista ei enää ole käytössä.
Useat pohjavedenottamot sijaitsevat vesistön lähettyvillä. Sopivat maaperä- ja pohjavesiolosuhteet voivat mahdollistaa pintaveden imeytymisen pohjavedenottamolle. RANTAVA-hankkeessa on tavoitteena arvioida alustavasti potentiaaliset pohjavedenottamot, joilla rantaimeytymistä tapahtuu. Esimerkkikartalla esitetty luokittelu ei ole lopullinen.
Hankkeen tulosten pohjalta ryhmitellään tarkastelussa mukana olleet vedenottamot alustavasti kolmeen luokkaan (rantaimeytyminen todennäköistä, mahdollista ja ei todennäköistä). Ryhmittely voi toimia tausta-aineistona esimerkiksi silloin kun vedenottaja haluaa selvittää rantaimeytymisen mahdollisuuksia tarkemmin esimerkiksi isotooppiselvityksillä ja pohjaveden virtausmallinnuksilla.
Esitys pohjavesipäivillä
Pohjavesipäivät 29.–30.1.2020 (ym.fi)
Jari Rintala, 2020, Rantaimeytysselvitys käynnistymässä (pdf, ym.fi)
Raportti
Rintala, J. & Britschgi, R. 2023. Pohjavedenottamot ja rantaimeytyminen: Valtakunnallinen yleistarkastelu. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 34 | 2023. 174 s.
Lisätietoja
Vanhempi tutkija Jari Rintala, SYKE
etunimi.sukunimi@syke.fi