Helpoin tapa vähentää kuormitusta on lisätä kotimaisen luonnonkalan ja kasviravinnon osuutta ruokavaliossa.
Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja John Nurmisen Säätiön tiedote
Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus ovat kehittäneet Itämeri-laskurin, jolla kuluttaja voi selvittää kulutustottumustensa vaikutuksia Itämeren ravinnekuormitukseen. Suomen osuus Itämeren ravinnekuormasta on noin 10 prosenttia. Ruuantuotanto aiheuttaa noin 60 prosenttia keskimääräisen suomalaisen Itämeri-jalanjäljestä. Myös jätevesien osuus on merkittävä, noin neljännes. Helpoin tapa vähentää kuormitusta on lisätä kotimaisen luonnonkalan ja kasviravinnon osuutta ruokavaliossa.
Itämeri-laskuri on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Laskurin taustalla on paras käytettävissä oleva tieto ja asiantuntemus, mutta tietopohjaa täytyy vielä täydentää.
”Laskuri kattaa merkittävimmät kulutuksen aiheuttamat kuormituslähteet. Se avaa uuden näkökulman kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista Itämeren tilan parantamiseen”, hankkeen vastuullinen vetäjä Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Kuluttajien Itämeri-jalanjäljet voivat olla määrältään ja profiililtaan hyvin erilaisia.
”Esimerkiksi lihankäytöstä luopuneella helsinkiläisellä on viidenneksen pienempi Itämeri-jalanjälki kuin helsinkiläisellä sekaravinnonsyöjällä, vegaanilla lähes puolta pienempi”, tutkija Merja Saarinen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
”Toisaalta helsinkiläinen sekaravinnonsyöjä pystyy vähentämään jalanjälkeään kolmella neljänneksellä puolittamalla lihankulutuksensa ja korvaamalla sen Itämerestä pyydetyllä luonnonkalalla”, Saarinen jatkaa.
Asuinpaikan jätevedenpuhdistuksen teho vaikuttaa tuloksiin
Myös asuinkunta vaikuttaa kuluttajan aiheuttaman kuormituksen määrään, sillä eri paikkakuntien yhdyskuntajätevesien puhdistustulokset ovat hyvin erilaiset. Etenkin typen pudistustehot vaihtelevat suuresti, muutamasta prosentista 90 prosenttiin. Esimerkiksi Helsingissä jätevesipäästöjen osuus kuluttajan kuormituksesta on alle 10 prosenttia, mikä johtuu kaupungin tehokkaasta jätevedenpuhdistuksesta.
Vapaa-ajan harrastuksista Itämeri-laskuri ottaa huomioon mökkeilyn, ratsastuksen ja raviurheilun, golfin pelaamisen sekä veneilyn. Erityisesti ratsastus ja raviurheilu näkyvät kuluttajan Itämeri-jalanjäljessä. Tämä johtuu ison eläimen ravinnon tuottamiseen tarvittavan peltoalan suuruudesta sekä siitä, että hevosten aiheuttama kuormitus kohdistuu suhteellisen harvoille ihmisille.
Tarkempaa tietoa maatalousmaan käytöstä
Laskuria laadittaessa olemassa olevaa aineistoa on jäsennelty uudella tavalla. Tämä toi esille entistä tarkempaa tietoa muun muassa Suomen maatalousmaan käytöstä. Tällä hetkellä eläinpohjaisen ravinnon tuotannon käytössä on noin 70 prosenttia Suomen peltoalasta. Maitotuotteiden ja naudanlihan tuotantoon käytetään kaikesta tuotantotoiminnan piirissä olevasta maatalousmaasta 54 prosenttia. Suomessa harjoitettava maidon ja naudanlihan yhdistelmätuotanto on ympäristön kannalta kestävämpää kuin erikoistunut pihvilihantuotanto.
Laskuri perustuu tilastotietoihin, malleihin ja tutkimustuloksiin. Kaikilta osin taustatieto ei vielä ole kattavaa. Esimerkiksi luomutuotannon ja lemmikkieläinten vaikutusta Itämeren ravinnekuormitukseen ei kyetä toistaiseksi ottamaan huomioon.
”Lisäksi on muistettava, että nyt avatun ravinnekuormitusnäkökulman lisäksi on myös muita ympäristötekijöitä kuten ilmastovaikutukset, luonnon monimuotoisuus sekä ruuan puhtaus ja turvallisuus, joilla voi myös olla suuri merkitys kuluttajille”, Jyri Seppälä painottaa.
Laskurin taustalla laaja yhteistyö
Itämeri-laskurin idea on alun perin tullut Helsingin Sanomilta ja siihen tarttui myös John Nurmisen Säätiö. Laskurin toteutuksesta ovat vastanneet Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Luonnonvarakeskus (Luke). Työtä ovat rahoittaneet myös maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, John Nurmisen Säätiö ja Helsingin Sanomat.
Itämeri-jalanjälki ottaa huomioon fosforin ja typen, jotka ovat Itämerta rehevöittävät pääravinteet. Laskurissa ovat mukana kaikki tärkeimmät kuormittavat ja kuormitusta kompensoivat tekijät. Kuormitusta aiheutuu ravinnon tuotannosta, asumisen ja loma-asumisen jätevesistä, energian kulutuksesta, liikkumisesta ja muusta kulutuksesta. Ravinnepäästöjä kompensoivina tekijöitä ovat luonnonkalan kulutus ja kalastus.
Ravinnekuormitus kiihdyttää Itämeren rehevöitymistä. Rehevöityminen aiheuttaa levien kasvua ja happivajausta Itämeren syvävedessä. Sinilevien kukinta voimistuu. Itämeren tilan parantamisessa mereen tulevan ravinnekuormituksen vähentäminen on keskeisessä asemassa.
Henkilökohtaisten kulutustottumusten muuttamisen lisäksi kuormitusta voidaan vähentää muun muassa maatalouden vesiensuojelutoimilla sekä yhdyskuntien jätevesien puhdistusta tehostamalla. Kalastus on puolestaan tehokas tapa poistaa merestä sinne jo päätyneitä ravinteita. Suomessa on lisäksi käynnissä lukuisia hankkeita, joilla tehostetaan vesiensuojelua, pyritään vähentämään maatalouden ravinnekuormitusta ja saamaan ravinteet nykyistä paremmin kiertoon.
Itämeri-laskuri ja laskentaperusteet
Graafit
Lisätietoja
Professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 295 251 629, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Merja Saarinen, Luonnonvarakeskus, puh. +358 295 326 506, etunimi.sukunimi@luke.fi
Johtaja Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiö, puh. +358 41 549 1535, etunimi.sukunimi@jnfoundation.fi