Suvi Lehtoranta ja Riikka Vilpas
Meistä jokainen tuottaa käymäläjätteeseen vuosittain keskimäärin lähes viisi kiloa typpeä ja vajaan kilon fosforia. Vessanpöntöstä vedettäessä ne laimennetaan veteen, sekoitetaan pesuvesiin ja johdetaan jätevedenpuhdistamoille. Siellä ne pyritään jälleen erottamaan toisistaan ennen johtamista vesistöön.
Ravinteiden talteenotto jätevesistä on haastavaa, sillä nykyisissä prosesseissa fosfori sitoutuu niukkaliukoiseen muotoon, eikä ole kasvien kannalta parhaalla tavalla hyödynnettävissä. Typestä merkittävä osa päätyy vesistöihin tai haihtuu kaasuna ilmaan, mistä sitä sidotaan energiaintensiivisesti kasvien lannoitteeksi.
Hallitusohjelman tavoite, jossa puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä pitäisi saada kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä, on kova. Lietteiden maatalouskäytölle ei kehittyneestä prosessoinnista huolimatta tunnu olevan kysyntää. Tällä hetkellä vain vajaa 3 % puhdistamolietteistä päätyy maatalouskäyttöön, kun vielä vuosituhannen vaihteessa luku oli yli 20 %. Maailmanlaajuisesti vain noin kymmenesosa ihmisten tuottamista ravinteista kiertää peltokasvien maaperään. Puolet päätyy vesistöihin ja loput viljelemättömään maaperään.
Miljardiluokan korjausvelan saavuttaneen viemäri- ja puhdistamoverkoston saneerausten yhteydessä Suomen olisi mahdollista olla edelläkävijä jätevesien ravinteiden talteenottoteknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa. Sen sijaan, että suomalaisten vuosittain tuottamat ravinteet, yli 20 000 tonnia typpeä ja 3 000 tonnia fosforia, päätyvät viherrakentamiseen teiden varsille, voitaisiin ravinnerikkaat jakeet kerätä erikseen ja hyödyntää peltojen viljelyssä mineraalilannoitteiden sijaan.
Jo nykyisin markkinoilla olevat ratkaisut, kuten kuivakäymälät ja alipainekäymälät, mahdollistavat erottelun, mutta mm. logistiikkaan liittyvät haasteet vaativat ratkaisuja. Käyttökelpoista, helposti hyödynnettävää käymäläjätettä syntyy mm. junissa, lentokoneissa, pienveneissä ja erilaisissa tapahtumissa. Maailmalla käytössä olevat uudenlaiset tekniikat tarjoavat mahdollisuuksia ravinteiden tehokkaaseen talteenottoon myös jätevedenpuhdistamoilla.
Kierrätysravinteissa piilevien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen liittyy ennakkoluuloja, jotka perustuvat osin niiden sisältämiin haitta-aineisiin. Päämääränä pitää olla sellaisten tekniikoiden kehittäminen, joissa jäljelle jäävien haitta-aineiden määrät ovat hallittuja ja sallittuja. Lisäksi vaaditaan avointa suhtautumista ja sääntelyn kehittämistä sekä rohkeita kokeiluja.
Tampereen ammattikorkeakoulun, Käymäläseura Huussi ry:n ja SYKEn BIOUREA-hankkeen tavoitteena on tehdä virtsasta hyväksyttävä lannoitevalmiste. Hankkeen puitteissa kerätyn virtsan todettiin täyttävän kirkkaasti lannoitevalmisteasetuksen mikrobiologiset vaatimukset, mutta sisältävän lääkeainejäämiä. Kerätyllä virtsalla on keväällä aloitettu ohramaltaan lannoitekokeilut kahdella tilalla.
Vaikka haitta-aineiden olemassaolo on tunnistettu haaste, se ei saisi estää arvokkaiden ravinteiden hyödyntämistä. Tiedon lisääminen erityisesti käymäläjätteen ja puhdistamolietteen turvallisesta käytöstä on keskeisessä roolissa edistettäessä jätejakeiden hyödyntämistä sekä vaikutettaessa yhteiskunnassa vallitseviin asenteisiin. Käymäläjätteiden ja yhdyskuntalietteiden hyödyntämiseen liittyy monia ennakkoluuloja, joihin meillä ei enää ole varaa. Siirrytään sanoista tekoihin ja tehdään Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa.
Suvi Lehtoranta ja Riikka Vilpas
Tutkija Suvi Lehtoranta ja tutkimusinsinööri Riikka Vilpas työskentelevät SYKEn kulutuksen ja tuotannon keskuksessa. Suvi tutkii työssään kiertotalouden haasteita ja mahdollisuuksia sekä niiden ympäristövaikutuksia elinkaarinäkökulmasta. Riikka on kiinnostunut vesihuollon tulevaisuuden haasteista ja pyrkii työssään mm. edistämään ravinteiden talteenottoa jätevesistä.
Suvi Lehtoranta, puh. 0295 251 362, etusivu.sukunimi@ymparisto.fi, Riikka Vilpas, puh: 0295 251 745, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.