Kansalaishavainnot

Joukkoistamalla kerättyjä havaintotietoja kutsutaan kansalaishavainnoiksi. Ne ovat havaitsijan omasta aloitteesta ja vapaaehtoisesti erilaisista ympäristössä havaittavissa olevista aiheista tehtyjä havaintoja,  jotka on toimitettu yhteiseen käyttöön. Ne tehdään usein vapaa-ajan, harrastusten tai työtehtävien ohessa. Yksittäisen havaintokerran tekemistä ei velvoiteta millään ympäristöhallinnon tehtävänannolla tai työsopimuksella. Havaintoja voidaan tehdä joko yksittäisen kansalaisen omasta aloitteesta tai erilaisten yhdistysten tai ryhmien yhdessä sopimana toimintana, jota esimerkiksi tutkimuslaitokset ovat erilaisissa kansalaishavaintokampanjoissaan tukemassa.

Vapaan yhdistystoiminnan ja yhteistyön puitteissa havainnointiin voidaan sopia myös erilaisia tavoitteita ja ympäristön tarkkailun havainto-ohjelmia. Silloin joukkoistaminen ja talkoilla tekeminen voidaan ulottaa myös havaintojen riittävän lukumäärän varmistamiseen, havaintojen oikeellisuuden tarkastamiseen tai havaintojen yhteenvetoihin. Kun tavalliset kansalaiset osallistuvat myös tutkimuskysymysten asetteluun ja johtopäätösten tekemiseen havaintojen yhteenvedoista, puhutaan jo kansalaistieteestä. Kansalaishavainnointi on kansalaistieteen eräs osa.

Miten voin lähettää havaintoni?

Syke on järjestänyt erilaisten ilmiöiden havaintojen ilmoitteluun palveluita

• Eri aihepiireille on omia havainnonilmoituslomakkeitaan tämän sivuston Kyselyt-osiossa
• Ohjeita ja lomakkeita eri havaintoaihepiirien havainnointiin on Syken kampanjat -osiossa
• JärviWikin Havaintolähetillä voi ilmoittaa JärviWikissä kerättäviä tietoja järviltä ja mereltä

Yleisesti kansalaishavaintopalveluita eri aihepiireistä on listattu seuraaville sivuille:

• Eri tutkimuslaitosten järjestämiä havaintopalveluita löydät Ilmoita luontohavaintosi -osiosta
• Jatkossa Syken lisäksi myös muiden tutkimuslaitosten kuin Syken kansalaishavainnoinnin kampanjoita voidaan esitellä Kansalaishavaintokampanjat-osiossa

Mitä hyötyä kansalaisten havainnoista on?

Tavallisen kansalaisen tekemät havainnot ovat tärkeitä. Niillä voidaan täydentää viranomaisten mittauksia, kalibroida satelliittihavaintoja ja varmentaa mallien laskelmia. Viranomaiset hyödyntävät havaintoja muun muassa yleisen levätilanteen seurannassa. Systemaattisesta seuraamisesta voi myöhemmin olla hyötyä, kun arvioidaan esimerkiksi järvessä tapahtuneita muutoksia tai kunnostustoimenpiteiden vaikutusta.

Tekemällä havaintoja saat myös ensimmäisenä tietää mihin suuntaan mökkirantasi veden laatu on menossa. Esimerkiksi jos näkösyvyys alkaa vähentyä, se voi olla merkki rehevöitymisestä. Silloin pitää ryhtyä toimeen tilanteen korjaamiseksi: Yhdessä järven valuma-alueen asukkaiden kanssa selvityttää mistä tilanne johtuu ja mitä sille voidaan tehdä. Vanhat ja uudet havainnot ympäristön tilasta ovat tässä työssä tärkeitä - millainen järvi oli ennen kuin se alkoi rehevöityä? Missä muutoksia on tapahtunut? Millaisia muutoksia on havaittavissa?

Havaintoja tallentava saa itselleen näyttävän havaintoarkiston. Muut vesistön käyttäjät saavat puolestaan ajankohtaista tietoa esimerkiksi pintaveden lämpötilasta, jäänpaksuudesta tai levätilanteesta. Sinne, missä on jo mökkeilijä ja älypuhelin, ei kannata lähettää veroeuroilla näytteenottajaa mittalaitteineen.

Voit auttaa myös Itämeren tilan tutkimusta ilmoittamalla omia havaintojasi viranomaisille ja tutkijoille. Syke kokoaa Itämeren sinilevä-, rakkolevä-, meduusahavaintoja. Pyöriäisistä kokoaa tietoa ympäristöministeriö.