Kansalaishavaintokampanja järjestää käytännössä joukkoistetun tiedonkeruun: Kansalaishavaintokampanjoissa yhdistetään ja järjestetään erilaisten toisiinsa liittyvien havaintojen tekemistä, havainnointiin liittyvää koulutusta ja muita käytännön järjestelyitä.
Kampanjaan kuuluvat myös havaintomahdollisuuksista tiedottaminen, havaitsemaan opettamisen ohjeiden ja koulutusten järjestelyt, tilaisuuksien ja tempausten järjestämiset sekä erilaiset toiminnan esittelyt tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Myös tiedon käyttäjillä ja tietoa erityisesti tarvitsevilla on usein toiveita siitä, millaisia asioita havainnoidaan samaan aikaan samalta paikalta.
Kampanja ei ole sama asia kuin "hanke" tai "projekti": Sillä ei välttämäättä ole virallista rahoitusta, koordinaatiota, määräaikaa tai vastuuhenkilöä - usein se voi alkaa esimerkiksi osana jonkin projektin yksittäistä työpakettia ja jatkua sitten hankkeen jälkeen omalla painollaan ja muiden töiden ohessa. Toisinaan tehtävät kuuluvat tiukasti hankkeeseen, tai ovat osa vaikkapa yhdistyksen tavallista toimintaa.
Kansalaishavaintokampanjassa eivät olekaan oleellisia toiminnan puitteet vaan sisältö: Joukkoistetun tiedonkeräyksen järjestämisessä on tavallisesti joukko samanlaisia tehtäviä, jotka pitää hoitaa. Näillä sivuilla ne erilaisissa tapauksissa "paketoidaan" kampanjasivuksi, aihepiirin mukaan. Useilla kampanjoilla on omat erilliset viestintäsivustonsa - mutta kaikilla ei. Kansalaishavainnot -sivustolle pyritään kokoamaan linkki kaikkien kansalaishavaintohankkeiden sivuille, ja kapanjasivustot ovat tapa jäsennellä tätä hankkeiden viidakkoa.
Kansalaishavaintojen aihepiirien ympärille toteutetaan kampanjoita
Kansalaishavainnoinnin aiheita on valtavasti: Jäänlähtö, jään sulaminen, jää- ja hyydepatojen muodostuminen, jäänpaksuus ja luistelukeli ovat vain esimerkkejä pelkästään jäähän liittyvästä havainnoinnista. Jos esimerkiksi talviurheilijat haluavat kerätä tilannetietoa talven etenemisestä, on jään havainnointi siitä vain yksi osa. Toisaalta jokien jääpeite ja jäänlähtö kiinnostavat myös kevään tulvista kiinnostuneita. Tulvasuojelussa vaikkapa meren jäätyminen tai railojen ilmestyminen järville ei ole niinkään kiinnostavaa. Samat havaittavat aiheet kiinnostavat kovin erilaisia ihmisryhmiä hyvin eri näkökulmista.
Käytännön toiminnan ja viestinnän järjestämiseksi erilaisia tavallisten ihmisten havainnoitavissa olevia asioita niputetaan aihepiireiksi, joiden ympärille järjestetään kampanjoita tiedon keräämistä varten. Näin talviseurannalla ja tulvien havainnoinnilla on omat kampanjansa ja järjestäjänsä, vaikka havaittavat aiheet olisivatkin osittain samoja.
Kampanjoiden esittelysivuille on koottu paitsi tiivistelmiä kampanjoiden aihepiireistä, myös linkkejä tuloksiin ja havaintojen kyselylomakkeisiin. Kampanjoilla on usein myös omat erilliset kampanjoinnin tiedotuksen verkkosivunsa, ja mahdollisesti myös erillisiä tiedonkeruuseen tarkoitettuja mobiiliapplikaatioita ja karttapalveluita.
Kansalaishavaintoaiheista kerätään tietoa yksittäisillä kysymyspattereilla
Yksittäisestä aiheesta, kuten jään lähtemisestä, voidaan havaintoja tehdä monin eri tavoin, jo havaintokysymyksen muotoilusta lähtien:
Yksinkertainen kysymyksenasettelu: ”Onko tällä paikalla juuri nyt jäätä vai ei?” kysymykseen on helppo vastata, mutta sen avulla ei jäänlähdöstä tulvivissa joissa saada tarpeeksi tietoa tulvasuojelun tarpeisiin. Mutta mitä pitäisi kysyä lisäksi, jos halutaan selkeitä ja käyttökelpoisia vastauksia?
Avoimeen tekstikenttään voisi kirjoittaa tarkkoja kuvauksia tilanteesta. Kylmin sormin nopeasti maastossa kirjattu havainto ”melkolailla” voi olla selkeä tieto lähettäjälleen, mutta muiden hankalasti tulkittavissa. Myös tietojenkäsittelyn automatisointia varten on selkeämpää lähettää havainnot valintoina vaihtoehdoista kuin jättäytyä vain avoimien tekstivastauksien varaan.
Yleiskäyttöisiksi asiantuntijavoimin suunnitellut kyselyt tuottavat usein tietoja, joita voi selkeästi käyttää yhdessä muun havaintotiedon kanssa. Näin saadaan kerättyä myös vertailukelpoisia havaintoja laajoilta alueilta ja pitkinä aikasarjoina. Mutta yleispätevällä kyselyllä ei aina saada kaikkia kiinnostavia yksityiskohtia tallennettua.
Erikoistuneet kysymyspatterit jäänlähdön yksityiskohdista tai arviot jääpatojen ominaisuuksista saattavat olla hyvinkin kiinnostavia – jos osaa tehdä havainnon oikealla tavalla.
Havaintotietoakin pitää osata käyttää vain sellaisiin käyttötarkoituksiin mihin se sopii. Ymmärtävätkö havaitsijat ohjeistuksen samalla tavalla – ja mitä jää joka tapauksessa havaitsematta?
Samasta havaintoaiheesta voi olla tarpeen kysellä havaintoja erilaisilla tavoillaja kysymyspattereilla. Nämä kysymyspatterit näkyvät sitten havaitsijoiden kännyköissä ja selaimissa sinä tietona, jota esimerkiksi Järviwikiin voi jäänlähdöstä syöttää. CitobsDB –järjestelmän avulla samat kysymyspatterit voidaan julkaista hyvin erilaisilla verkkosivuilla, vaikka havainnot kerätään ja näytetään käyttäen samaa yhteistä tietoaineistoa.
Kampanjoiden esittelysivuilla on linkkejä yksittäisiin kysymyspattereihin ja tiedonsyöttölomakkeisiin kampanjaan liittyviksi katsotuista eri havaintoaiheista.